Nenäliinoja, teetä ja hunajaa. Tämä viikko on mennyt sairastaessa, vaikka piti lanseerata jotain jännittävää: Ihmeipanat tuli KADEen!
Ihmeipanat on lasten tarinasarja, jossa lapset muuttavat jonkin ominaisuutensa mielikuvittelemalla supervoimaksi, ratkoakseen arjen pulmia. Erityistä tarinoissa on se, että jokainen tarina perustuu ihan oikeaan lapseen.
Kaksi ideaa, jotka eivät jätä rauhaan
Minulla on viimeisten 15-20 vuoden aikana ollut paljon innostuksen ja kiinnostuksen kohteita, mutta kaksi niistä on yli muiden: usko siihen, että maailma tarvitsee hyvännäköisiä apuvälineitä ja Ihmeipanat-tarinoiden kirjoittaminen.
Vuosien saatossa innostus ideoita kohtaan on aaltoillut omaan tahtiinsa – on ollut aktiivisempia kausia, jolloin olen puskenut niitä eteenpäin ja testannut erilaisia tapoja saada ne konkretisoitumaan, ja hiljaisempia vaiheita, jolloin olen keskittynyt johonkin muuhun ja yrittänyt päästä yli niistä.
Mutta ei auta. Ne eivät ole jättäneet rauhaan.
Tuumasta toimeen
Pari vuotta sitten päätin, että nyt riittää. Hyväksyin, että rakastin molempia ideoitani ihan oikeasti ja koska en pysty unohtamaan niitä, ne on yritettävä toteuttaa. Tilannehan kuitenkin oli se, että kaikesta omasta vetkuttelustani ja epäröinnistäni huolimatta, maailmassa ei vieläkään ollut tarpeeksi hyvännäköisiä apuvälineitä, eikä Ihmeipanoiden kaltaista, arjen ainutlaatuisuuden tunnistavaa tarinamaailmaa.
Perustin yrityksen – ja rakensin KADEn. Suunnitelmani oli antaa KADElle vuoden verran kaikki energiani, jotta saisin sen pystyyn ja rullaamaan. Sitten kun se juna puksuttaisi, minulla olisi mahdollisuus kääntää katseeni Ihmeipanoihin.
Junasta vuoristorataan
KADEn rakentaminen on ollut mahtavaa – mutta myös vaikeaa. Meni vuosi ja toinenkin, enkä voi vieläkään sanoa, että ”juna puksuttaa” tasaisesti ja omalla painollaan. Olen kaupan kanssa vieläkin täysin rakennus- ja etsikkovaiheessa. Unelmat ovat suuret, mutta resurssit pienet. Kasvaminen ja laajentaminen on ollut vaikeaa pelkän myyntituoton voimin.
Viime vuonna aloin keväällä jälleen kaivata Ihmeipanat-tarinoiden kirjoittamista. Olin pitäytynyt suunnitelmassani ja panostanut yksinomaan KADEen jo reilun vuoden, mutta nyt en pystynytkään enää näkemään, milloin voisin irrottautua kehittämään taas tarinoita.
Ei erillään, vaan yhdessä
Olin viime vuonna "harjoitellut" räätälöityjen tarinoiden tekemistä kirjoittamalla Leijonaemot ry:n erityislapsista neljä tarinaa. Ne onnistuivat valtavan hyvin ja saivat hienoa palautetta. Ja niiden kirjoittaminen oli niiiiin ihanaa. Oli aivan mahtavaa saada kirjoittaa tarinoita erityislapsista nimenomaan niin, että vamma näkyi osana ihan tavallista arkea.
Silloin mieleeni juolahti – sen sijaan, että Ihmeipanat ja KADE. ”kilpailevat” ajastani, voisivatkohan ne tukea toisiaan?
Molempien ytimessä on kuitenkin nähdyksi tulemisen tärkeys – se, että jokaisella on oikeus olla näkyvä, arvokas ja oma itsensä.
KADE tekee sen tuotteiden ja muotoilun kautta. Ihmeipanat tekee sen tarinoiden avulla.
Vähän niin kuin samaa, paitsi täysin eri
Tarinoiden rakentaminen on kevyempää kuin tuotteiden – se ei vaadi varastoa, postimaksuja tai logistiikkaa. Siksi päätin tuoda Ihmeipanat nyt osaksi KADEn verkkokauppaa: jotta se voisi auttaa rahoittamaan sekä KADEn että Ihmeipanojen kasvua ja kehitystä. Ja tietysti siksi, että pääsen edistämään molempia rakkauksiani rinnakkain.
Tämä ei ole mikään suunnanmuutos KADElle. Minulla on edelleen KADElle ihan omat unelmansa ja haluan, että KADE. voi tulevaisuudessa kasvaa, kehittää omia tuotteita ja työllistää muita – muuttaa tapaa, jolla maailma suhtautuu vammaisuuteen.
Myös KADEn somekanavat, uutiskirjeet ja blogi pysyvät ennallaan – eli keskittyvät edelleen apuvälineisiin, muotoiluun ja esteettisyyteen. Ihmeipanoiden tarinat ja viestintä löytävät oman yleisönsä ja kanavansa.
En siis halua sekottaa, vaan tasapainottaa. Yritän saada kaksi intohimoa tukemaan toisiaan – ja saada ne yhdessä toivottavasti tekemään enemmän hyvää kuin yksin. Tavalla, joka tukee myös omaa jaksamista.
Vielä kerran Ihmeipanoiden puolesta
Yrittäjyys on ainakin itsellä miettimistä ja tasapainoilua sen kanssa, mihin panostaa aikansa ja rahansa – mistä on hyötyä, mikä vie asiaa ja yritystä parhaiten kohti unelmia. Jokainen valinta on oma riskinsä, mutta ei paikalleen jääminenkään mitään auta.
Koska uskon, että jokainen lapsi on tarinan arvoinen supersankari ja unelmani Ihmeipanoille on, että jokainen lapsi saa oman tarinansa kirjastoon muiden luettavaksi. Haluan rakentaa kirjastosta niin laajan, että jokainen löytää sieltä varmistuksen, että vaikka olemme kaikki ainutlaatuisia, emme ole yksin.
Ymmärrän täysin, että lastentarinat eivät ehkä ole osa arkipäivääsi, eikä sinun tämän lanseerauksen jälkeen enää tarvitse siitä (juurikaan) kuulla. Mutta JOS. Jos tunnet äitejä tai lapsia, joita tarinat voisivat kiinnostaa, niin tarinakirjastoon julkaistaan säännöllisesti uusia tarinoita, joiden sankariksi pääsee myös ilmoittautumaan Ihmeipanat-osion kautta.
Sanan levittäminen Ihmeipanoista auttaa KADEa eteenpäin.💚