Olemme tässä ottamassa tuotekuvaa. Kahdet kädet pitelevät vaijeria harmaata seinää vasten. Vaijerissa roikkuu musta trikooputki - uniputki.

Tarina siitä, kun uni piti saada putkeen

Sairastamisensa alkuaikoina, sisko oli sairaalassa, suunnitellulla hoitojaksolla. Hänelle oli myös alkanut ilmestyä uusia oireita, jotka vaikeuttivat elämää monin tavoin. Pakkoliikkeet olivat alkaneet lennättää siskon raajoja yllättävissä tilanteissa voimalla yllättäviin suuntiin.

Tästä koitui monenlaista haittaa, mutta erityisesti öisin. Miehen ja pikkupojan kanssa nukkuminen alkoi muodostua muille riskialttiiksi, kun sisko saattoi milloin tahansa keskellä yötä lyödä tai potkaista petikavereita kivuliaasti.

Pakkoliikkeet olivat kivuliaita myös siskolle itselleen, sillä sairauden myötä hänen liikeratansa olivat pienentyneet huomattavasti ja esimerkiksi käsien nostaminen olan korkeutta ylemmäs ilman kipua oli mahdotonta. Pakkoliikkeet eivät tätä rajoitetta kunnioittaneet, vaan käsi saattoi lentää yhdellä, voimakkaalla nykäisyllä suoraan pään yläpuolelle, herättäen siskon aina unesta kipuun.

Jotain tarttis tehdä

Unenpuute on vaarallista. Se romahduttaa perusterveenkin hyvinvoinnin nopeasti, saati sitten jo valmiiksi kroonisen sairauden kynsissä kärvistelevän. Eli huolestuin ja aloin miettiä, mikä voisi auttaa. Tarvittiin jotain, mikä ottaisi kopin lennähtelevistä raajoista ajoissa. Mutta lempeästi, sillä ideaalitilanteessa uni ei häiriintyisi enää pakkoliikkeistä ollenkaan.

"Ok siis, jotain joustavaa materiaalia", ajattelin. Ei liian tiukkaa, jotta mukava nukkuminen on mahdollista. Eikä liian löysää, koska silloin raajojen liikeratoja ei pystytä rajoittamaan. Jotain ohutta, jotta kesälläkään ei paistu peiton alle. Materiaalin piti lisäksi olla hengittävää ja äärimmäisen pehmeää, sillä siskon sairauden oireisiin kuului ajoittain ihon kosketusarkuus, jolloin tavalliset lakanatkin olivat liikaa.

Lähdin kangaskaupan kautta vierailulle sairaalaan. Löysin mukaani täydellisen jämäpalan ohutta, pehmeää puuvillatrikoota, joka sopi suunnitelmiini. Sairaalassa harsin palan lähes siskon mittaiseksi putkeksi ja pyysin häntä nukkumaan siinä seuraavan yön. Sauman jätin ulkopuolelle, jotta putken sisäpuoli pysyisi mahdollisimman pehmeänä. Pituuden tarkoitus puolestaan oli varmistaa, että asentojen vaihtaminen yön mittaan ei keräisi putkea vyötärölle ja lakkaisi suojaamasta jalkoja. Olin miettinyt tätä pitkään.

Yksinkertainen on kaunista - ja toimivaa

Olin mielestäni muhitellut suunnitelmaani joka kulmalta ja olin siihen tyytyväinen. Mutta nyt prototyyppi oli käytössä ja minua jännitti. Voisiko jokin noin yksinkertainen auttaa? Ja kuinka siistiä olisi, jos auttaisikin?

Kun sisko sitten soitti seuraavana päivänä: "Katja, mä nukuin hyvin koko yön - ensimmäistä kertaa varmaan kahteen vuoteen!!" En muista toista niin mahtavaa onnistumisen tunnetta kuin se hetki. Vielä tätä kirjoittaessanikin silmät kostuvat. Putki oli kerrasta hitti. Myöhemmin lisäsimme siihen käsille aukot yöllisiä vessareissuja varten (joka tuplasi saumojen määrän kahteen) ja muutimme kankaan ohueksi bambutrikooksi. Voilà!

Siitä se ajatus sitten lähti!

Pyörittelin monta vuotta erilaisia ajatuksia apuvälineisiin liittyen. Alkaisinko suunnitella ja valmistaa tuotteita itse - laittaisinko putkenikin myyntiin? Keräisinkö toteutukseen työryhmän vai toimisinko yksin? Vai olisiko olemassa olevien valmistajien konsultoiminen tehokkaampaa? Mietin, miten maailmaa saisi muutettua mahdollisimman isosti, mahdollisimman nopeasti.

Kerätessäni tietoa aloin tajuta, että vaikka tyylikkäitä apuvälineitä on maailmassa aivan liian vähän, niitä kuitenkin on. Siellä täällä ympäri maailmaa on yrityksiä ja tekijöitä, jotka suunnittelevat tuotteensa ajatuksella ja rakkaudella, palvelemaansa kohderyhmää kuunnellen ja kunnioittaen.

Idea innovatiivisista ja kauniista apuvälineistä sai vuosien varrella monia muotoja ja kypsyi lopulta verkkokaupaksi, joka kerää oivaltavat ja tyylikkäät tuotteet ympäri maailmaa yhden, virtuaalisen katon alle. Nimeksi annoin KADE, koska paitsi, että haluan tuotteiden olevan ylpeydellä kannettavia, haluan niiden herättävän muissa kateutta. Tiedäthän, sillä tavalla positiivisesti - ja aivan toisin, kuin apuvälineet nyt tekevät. Ja ehkä tulevaisuudessa siintävät joskus omatkin innovaatiot...

Nyt ensisijaisena tavoitteena on laajentaa tuotevalikoimaa nerokkailla tuotteilla. Onko vinkkejä?

Takaisin blogiin

Kirjoita kommentti